Ubukare on tähän mennessä onnistunut nostamaan itsensä korkealle arvostusasteikollani. Kun kuulin että kolmannen osan ääninäyttelee Hirakawa Daisuke, minuun iski epäilys. Hirakawa on kyllä erittäin kokenut seiyuu ja en muista kuulleeni häneltä roolisuorituksta, johon en olisi tyytyväinen, mutta nyt on kyseessä Ubukare. Tavallinen näyttelijä saadaan kyllä meikattua rooliinsa sopivaksi, mutta ääninäyttelijä tekee työnsä aina omalla äänellään, jonka muuntelukyvyssä ihmisellä on rajansa. Onko Hirakawan mahdollista saada ääninäyttelyllään aikaiseksi dokidokia Ubukare -tyyliin?
Igarashin perheen vanhin poika Kazuki on veljiensä tapaan ihmissuhdeasioissa täysi nolla. Hyväkäytöksisenä ihmisenä hän kuitenkin sattuu pelastamaan kuulijan hahmon sekuharalta. Kuulijan hahmo tahtoo kiittää tarjoamalla herkkuja, mutta koska Kazukilla on tapana möläytellä jännittyneenä mitä satuu (tässä tapauksessa Kazuki väittää ettei pidä makeista asioista), kuulijan hahmo kutsuu Kazukin päivälliselle italialaiseen ravintolaan.
Kazukin ja kuulijan hahmon suhteen kehitys on miellyttävää seurattavaa. Valtaosa Hirakawan repliikeistä on Kazukin sisäistä ahdistunutta monologia siitä, miten tässä ja tuossa tilanteessa pitäisi toimia ja miksi ihmeessä hän meni möläyttämään sitä ja tuota. Kazuki on kyllä nolouden multihuipentuma: kuunnelman loppupuolella hän ehdottaa tapaamista viikonloppuna, mutta kuulijan hahmolla on menoa. Järkytys on suuri, kun Kazuki näkee kuulijan hahmon kaupungillavanhemman mieshenkilön seurassa. Jäätävän kuulustelun myötä mies paljastuu kuulijan hahmon isäksi ja Kazuki liukenee paikalta valon nopeudella. ε＝ε＝ε＝(((((ﾉ｀･Д･)ﾉ
Ennakko-odotukseni pitivät aika hyvin paikkansa. Siinä missä Shimono on luotu tällaisiin rooleihin, Hirakawa paikkaa puuttuvaa ubukarecharmiaan muilla kyvyillään. Lopputulos ei ole yhtä dokidoki ja fuwafuwa, mutta nautin silti suuresti ääninäyttelystä, johon vain Hirakawa pystyy. Oma ehdoton suosikkikohtaukseni oli kohta, jossa Kazuki googlaa paikkoja, joihin voisi seuralaisensa viedä. Hermostunut sekoaminen kuulostaa niin aidolta, että minun oli vaikea uskoa sen olleen pelkkää näyttelemistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti